Logiikan tieteen esipuheet
➤ Gửi thông báo lỗi ⚠️ Báo cáo tài liệu vi phạmNội dung chi tiết: Logiikan tieteen esipuheet
Logiikan tieteen esipuheet
1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet dineni consulto ipsa fugiens, eique suspecta et invisa. |FiIosofíalle riittaa inuutamien harvojen arvonanto; se karttaa vakijoukon inielipidetta, joka epãỉlee ja kadehtii sita.]4Esipuhc ensimmăiseen painoksccnFilosofisen ajattelutavan viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana joukossamme kokema t Logiikan tieteen esipuheet aydcllincn mulỉistus' ja hcngcn itsclicloisuudcn samana ajanjaksona saavuilama korkcampi ascma ovat vielã tãhãn niennessã vaikuttaneet ỉogiikan rakentLogiikan tieteen esipuheet
eeseen vain văhăn.Se. milã cnncn nykyislá ajanjaksoa kulsulliin mclafysiikaksi. on nyl niin sanotusli kokonaan poisjuurittu ịa kadonnut tieteiden jouk1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet sielun aineettomuudesta. mekaanisista ja pããmããrãsyistã ketãpã ne enăă kiinnoslaisival? Vanhoja todisluksỉa Jumalan olcmassaolosla csilclâân niitakin vain hỉstorialliscsla kiinnostuksesta tai mielenylennykseksi ịa hartauden nostattainiseksi. On tosiasia. ettã mielenkiinto yhtăaită inclalysiikan sis Logiikan tieteen esipuheet ãltõõn. toisaalta sen mu o toon tai mokmpiin samalla kcrlaa on kadonnut. On merkillepantavaa. ertă kansalla ei enăă ole kăyttõã valtio-oikeudellisilleLogiikan tieteen esipuheet
teorioilleen, mieienlaadulleen, siveellisilk lavoilleen ja hyveilleen. Mu tia vãhintăăn yhtã huomionarvoista on. ettã kansa menettãã metaiỳsiikkansa.1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet ei pìdàylittăă kokemusta tai muuten tiedostuskyvystâ nilee ỉeoreettista jứrkeá, joka synnyttăã pelkkiă aivokummạịaisia -perusteli tieteelliseltă kannalta spekulatiivisesta aịattehista luopumisen. Tămăn kansanomaisen opin tueksi tuli modernin pedagogian huuto,2 ettỉi olisi ajan vaatimuksia vastaavall Logiikan tieteen esipuheet a tavalla keskitettãvă huomio vălittômiin tarpeisiin. ja ettă aivan kuten kokemus oli ensiaivoisinta tiedostamiselle. niin iuikỉsessa ja yksityisessãLogiikan tieteen esipuheet
elãinassii (oimimisen kannalta kaytanio ja kayiannollincn opetus ylipăătăăn olisivat olennaistaja ainoana hyỏdyllisiă. teoreettinen năkemys taas jopa 1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet tă kansasta ilinan metafysiikkaa kuin muuten monipuolisestỉ korỉstcỉlu lcmppcli ilman kaikkcin pyhinlii. - lcologia. joka cnnen vaali spckulalỉivỉsia mysleercja ja siilã kylliikin riippuvaista mclalysiikkaa. oli ỉuopunut liislã liclccslã saadcn vaihdossa ibcllccn tnnteet. kăviănnõllisen kansanoniais Logiikan tieteen esipuheet uuden ja historiallisen oppineisuuden. Tămãn vaihdoksen myôtă kalosival maaihnasla ne erillciuneiajai. jolka hcidãn kansansa uhrasi ja karkotti maailmLogiikan tieteen esipuheet
asla. jotta olisi olemassa ikuisen tarkastelua ja yksinomaan sitã palvelevaa elãmãâ ei minkăăn kayiãimõlliscn hyõdyn. vaan auliiudcn vuoksi. Tala kalo1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet ăntynccn hcngen viiritõn kcskustelu itsensã kanssa, naylti olcmassaolo muuttuvan hilpeãksi kukkaisinaailinaksi ja muxria kukkiahan ei tunnetusti ole olemassa.Logiikaìte ci kăynyt yhtă huonosti kuin metafysiikalle. Jo kauan sitten on hiovuttu5ennakkoluulosta. ettă logiikka opettaisi ajattelemaan - lo Logiikan tieteen esipuheet giikan hyõdyn ja siten sen tarkoituksen oletettiin olevan siinã, ikããn kuin ruoansulamksen ja liikkumisen oppisi tutkiinalla anatomiaa ja fysiologiaa.Logiikan tieteen esipuheet
Kãytãnnôllisyyden henki ei liene aikonut logiikalle parempaa kohtaloa kuin sen sisartieteellekaiin. Kuitenkin, luultavasti tietyn muodollisen hyodyn 1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet kohtaloa. sillă sen hahino ja sisalto ovat pysyneet samoina lapi pitkan tradition, vaikkakin se nain periytyessăăn onkin yhã enemmăn ohentunut ja kốyhtynyt: logiikassa ei nay jalkeakaan siitẩ uudesta hengestã. joka on noussut niin tieteissă kuin todellisuudessakin. Mutta kun hengen substantiaalinen Logiikan tieteen esipuheet muoto on sisăisesti rakentanut itsensă uudelleen. kaikki yritykset varhaisemman sivistyksen muotojen sailyttamiseksi ovat turhia: lakastuneiden lehtieLogiikan tieteen esipuheet
n lailla ne sysătăăn pois juuriaan jo kasvattavien tainiien tielta.Jopa tieteellisissă piireissă tăstă yleisen muutoksen huomiottajaftamisesta ollaan 1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet ynseăsti năiden kăsitysten lãhteestă ja periaatteista ja pyristelevăt niită vastaan. lie silti oval hyvăksyneet niiden johtopaatokset eivỉitkă pysty puolustautumaan niiden vaikutukselta. He voivat antaa myõnteisen merkityksen ja sisẩllỏn yhã merkityksettõmãmmãksi kayvaiie kielteiselle suhtautumisel Logiikan tieteen esipuheet leen vain alkanialla puhua uusien kasitysrapojen kielellã.Toisaalta nãyttăă. ettã uuden luomiseen liittyvă kuohuntavaihe on ohi. Ensi ihneneinisniuodoLogiikan tieteen esipuheet
ssaan uusi kasitystapa yleensa suhtautuu kiihkoisan x ihamielisesti vanhan periaatteen pohjalta iuotuun jarjestehnaan: yhtăãltă se niyos pelkaa kadott1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet hjaan muodollisuuteen. Aineksen kehittelyn ja jarjestelyn vaatimus tulee nyt sitskin tarkeannnaksi. Niin ajan kuin yksilonkin sivistymisessa on jakso. jolloin kyse on ensisijaisesti periaatteen omaksumisesta ja puolustamisesta sen kehittymăttõmãssã intensiteetissăăn. Mutta korkeampi vaatimus on, ett Logiikan tieteen esipuheet a siita tulisi tiedettă.Mită hyvãnsă nyt onkaan saavutettu tieteen asiasisãỉlõn ja niuodon suhteen muissa suhteissa. oikean metafysiikan tai puhtaastiLogiikan tieteen esipuheet
spekulatiivisen tilosofian muodostava looginen tiede on vielă hyvin pitkalti lainiinlyõty. Olen alustavasti esittănyt johdannossa, niită tarkalleen y1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet lussa uudelleenmuokkauksessa kayiettiivien lahdeteoksien puute ovat seikkoja. jotka suopeat arvostelijat ottanevat huomioon, vaikka tătă hanketta ei vuosikausien tyolliikaan ole saatu taydellisempaan asuun. - Olennainen nakokohta on. ettă kyse ylipăatăăn on uudesta tieteellisen kasittelyn kăsitteest Logiikan tieteen esipuheet ã. Ollakseen tiedettã filosotia ei vol. kuten olen toisaalla6 huomauttanut/ lainata metodiaan matematiikan tapaiselta alemmalta tieteeltã.4 eikă se myLogiikan tieteen esipuheet
õskããn voi tyytyă sisăisen havainnoinnin kategorisiin vakuutteluihin tai kăyttăă ulkoiseen reíleksioon perustuvia pohdiskeluja. Pãinvastoin vain sisàl1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet mârrys ìnãàrừtàà ịa pităă măãreitã kiinteină; jdiki on negatiivista ja dìaìekttsta. koska se hajottaa ymmỗrryksen rnăãreet ei-miksikăăn; se on positiivista, koska se synnyttăẳ yleisen ja kãsittãã erityisen sen kautta. Ai van kuten on tapana erottaa ymrnãrrys jarjesta ylipăãtăăn. sanioin pidetẩăn dia Logiikan tieteen esipuheet lektista jarkea jonakin positiivisesta jarjesta eroavana. Mutta jarki on totuudessaan henkeứ. joka on kumpaakin korkeampi. ymrnărtăvă jarki tai jarkevLogiikan tieteen esipuheet
a ymmărrys. Se on negatiivinen, se. mikã muodostaa sekă dialektisen jarjen ettă ymmărryksen kvaliteetin: ịărki toisaalta kieltãă yksinkertaisen ja ase1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet ssăăn. vaan sãilyy yhã positiivisena, ja tăten se on tuottanut ensinnnăisen yksinkertaisen, rnutta itsessăãn konkreettisena yleisenẩ: annettn erityinen ei ole tãmãn yleisen alaisuudessa. vaan erityinen on jo samalla myõs mỗărăytynyt tăssă niãărittămisessã ja sen hajottaniisessa. Tăniă henkinen liike Logiikan tieteen esipuheet . joka ỵksinkertaisuudessaan antaa itselleen măãreisyytensã ja măãreisyydessãăn yhtãlãisyytensã itsensã kanssa ja joka năin on kăsitteen immanenttia kLogiikan tieteen esipuheet
ehitystã. on tiedostuksen absoluuttinen metodi ja samalla sisallõn itsensâ inunanentti sielu. - Vỉiitãn. ettã yksinoniaan tảtă itsensã konstruoivaa ti1Logiikan tiede2Ensimmăinen osaObjcktiivincn logiikka3Cicero. Tusc. quaest. lib. II. cap. 1. Est enim philosophia paucis content;! judicibus, multitud Logiikan tieteen esipuheet . Tietoisnus on henki konkreettisena ja nimenomaan ulkoisuuteen kytkeylyneenã tietămisenă. mutta tãmăn kohteen eteneminen. kaiken luonnollisen ja henkisen elaniãn kehityksen lailla, riippuu ainoastaan logiikan sisallon muodostavien pnhtaiden olennaisiiuksien luonnosta. Tietoisuus ilmenevãnã henkenă. Logiikan tieteen esipuheet joka tnatkallaan vapautuu vãlittõinyydestããn ja nlkoisesta konkretisoinnistaan, muuttnu puhtaaksi tiedoksi. joka antaa itselleen kohteina nuo samat pLogiikan tieteen esipuheet
uhtaat olennaisuudet sinănsă ja itselleen olevina. Ne ovat puhtaita aịatuksia, omaa olemustaan ajattelevaa henkea. Niiden itseliikunta on niiden henkiGọi ngay
Chat zalo
Facebook